Osa 3a: Edistymistä ja takaiskuja

Uutta osaa olisi tässä! Osassa hiukan kesti, mutta sainpas tehtyä. Ihan hyvin menee tällä hetkellä ja uuden koneenkin hommasin, jossa Kaunialan asukkaat nyt majailevat ja latausajat lyhenivät mukavasti eikä enää ole koneen kaatuilua naapurustossa, mikä vaivasi edellistä konettani. Oon myös innostunut aika paljon nyt sims 3:sta uuden koneen myötä ja on sitäkin tullut pelailtua aina välillä :D Täytyy kyllä vielä sanoa, että tuli hyvä olo taas edellisen osan kommenteista ja ne antoivat intoa tähän! Mutta nyt osan pariin :) 

Haaveinen

Taneli oli jälleen kerran maalauspuuhissa. Voi kuinka hän nauttikaan maalaamisesta! Maalaminen herätti hänessä aina sen ihmisen, joka hän oli joskus ollut. Silloin, kun hän vielä oli ollut onnellinen.
 

Timo oli huomannut isänsä eristäytymisen. Hän vietti lähes kaiken aikansa maalaten, mitä nyt joskus poistui yläkerrasta syömään. Timo tiesi isänsä surevan edelleen edesmennyttä vaimoansa, vaikka tämän kuolemasta oli jo aikaa. Sen vuoksi hänen ja Tanelin välit olivat nykyään kovin etäiset, eivätkä he viettäneet yhdessä aikaa, kuten heidän ennen oli ollut tapana.

Kun Tapio eräänä päivänä oli lehteä hakemassa niin ohitse kulkenut nainen pysäytti hänet yhtäkkiä. "Hei sä taidat olla Taneli? Mä oon Maisa ja asun tässä lähellä. Oon kuullu susta paljon ystäviltäni!" Maisa puheli hymyillen. "Joo olen, mukava tutustua", Taneli vastasi hiukan hämmentyneenä. "En kyllä silti tiennyt, että olisit noin komea! Olisi mukavaa lähteä joskus ulos kanssasi!" Maisa huudahti innoissaan. Taneli meni tästä hyvin vaivaantuneeksi ja mutisi naiselle jotain kiireellisestä elämäntilanteestaan. "No tässä on kumminkin puhelinnumeroni, jos sinulla on joskus aikaa", nainen sanoi ja ojensi paperilapun.

Tanelin päästyä sisälle ja istahdettua sohvalle, virnisti Timo tälle ilkikurisesti. Hän oli nähnyt äskeisen tilanteen. "Sehän oli innokas nainen. Mikset suostunut meneen ulos sen kaa? Sehän oli ihan hyvännäköinenkin ja paljo nuorempi vielä kuin sä." Taneli pysyi hiljaa tuijottaen televisiota mitään näkemättä. "No harkitsisit ees. Sun pitää päästä äidistä joskus yli", Timo sanoi hiljaa.

***

Timo oli vienyt tyttöystävänsä kaupungille piristymään. Tyttö oli vaikuttanut alakuloiselta jo jonkin aikaa ja hän tahtoi saada tämän paremmalle mielelle. "Kulta, sä oot niin kaunis", Timo sanoi katsoessaan Leenan vihreisiin silmiin ja silittäen samalla hellästi tämän poskea. Hän huomasi hymyn nousevan tytön kasvoille. "Niin sisältä kuin ulkoakin oot kauniimpi kuin kukaan."

Nuori pari oli päätynyt romanttiseen puistoon, josta löytyi uima-allas. Leena olikin heti ensimmäisenä hyppäämässä veteen. Timo ei voinut kuin ihastella tyttöystäväänsä, joka oli vetänyt bikiinit yllensä.

Leenan loikattua uima-altaaseen myös Timo loikkasi muiden sekaan hieman näyttävämmin ja äänekkäämmin. "KANUUUNAN KUUUULA!" Muut väistivät kauhuissaan pois pojan tieltä.

Aikansa uituaan päättivät nuoret nousta altaasta pimeän tullessa. "Noi bikiinit sopii sulle niin hyvin", Timo kehaisi saaden taas Leenan hymyilemään suikatessaan tälle samalla suukon.

He päätyivätkin lopulta puiston penkille pussailemaan kaikessa rauhassa.

Tanelille oli tullut vieras. Cassandra oli nimittäin poikennut tapaamaan Tanelia. "Mukavaa nähdä sinut pitkästä aikaa", nainen sanoi ja halasi miestä. Taneli tunsi sisällään pienen värähdyksen tämän kosketaessa häntä. Cassandra näytti kauniimmalta kuin hän muistikaan.

He istahtivatkin pöytään syömään hyytelöä, jonka Taneli oli aiemmin päivällä valmistanut. Cassandra ei malttanut olla hiljaa vaan alkoi kertoa miehelle kuulumisistaan hymyillen. "Tiedät jo varmaan, mutta kosin Tonia ja hän suostui! Ja ajattelin pyytää häntä pian muuttamaan yhteen kanssani!"

"Mitä? Pahimman luokan naisenmiehen Toni Lorulan kanssa? Eikö sen pitänyt olla vain harmitonta hupia?" Taneli sopersi järkyttyneenä. "No se oli aluksi, mutta rakastuimme. Sitä paitsi ei hän enää ole muiden kuin minun perässä", Cassandra vastasi yllättyneenä ystävänsä reaktiosta. "Sinun tulisi olla onnellinen puolestani."

"Mi-minä o-olenkin, mutta tämä tuli vain niin yllätyksenä", Taneli sanoi harmissaan. Cassandra ehkä uskoi Tonin sanoihin, mutta hän ei niin herkkäuskoinen olisi, että luulisi tuon miehen niljakkeen muuttaneen tapansa. Hänhän oli yksi Kaunialan juorutuimmista ihmisistä ja Taneli itse oli kuullut monenlaisia huhuja tuosta miehestä. Tuskinpa hän Cassandraa edes kohtelisi kovinkaan hyvin.

Naisen lähdettyä saattoi Taneli viimeinkin karistaa tekohymyn huuliltaan. Sinne katosi se viimeinkin toivo, että Cassandra voisi joskus tuntea samoin kuin hän tuntee tätä kohtaan. Cass oli rakastunut tuohon mieheen ja oli menossa naimisiin. Miksei hän ollut aiemmin ikinä kertonut, että hänellä oli tunteita Cassia kohtaan. Aina kun he olivat viettäneet aikaa yhdessä niin hän olisi vain voinut kertoa. Mutta nyt oli jo liian myöhäistä...

Mennessään nukkumaan hän katsahti maalaamaansa taulua vaimonsa haudasta ja epätoivo iski häneen uudestaan. Miksi hänellä oli näin vaikeaa. Hän oli rakastunut Tanjaan, joka vietiin häneltä julmalla tavalla. Ja nyt hän oli ollut rakastanut Cassandraan, joka oli menossa naimisiin toisen miehen kanssa. Hänet oli ilmeisesti tarkoitettu elämään yksin...Vai oliko?

Seuraavana päivänä Taneli päätti, ettei taas kerran jäisi vain tuleen makaamaan. Nyt oli aika ryhdistäytyä. Hän oli jo tarpeeksi kauan vellonut itsesäälissä.

"Hei Taneli tässä, minulla olisi tänään aikaa, jos haluaisit lähteä ulos kanssani?" Taneli kysyi jännittyneenä. "Totta kai haluan!" Nainen puhelimen toisessa päässä huudahti.


***

Taneli olikin pyytänyt treffeille Maisan. Hän kun ainakin oli vaikuttanut olevan kiinnostunut Tanelista. Jonkin aikaa kierreltyään eräässä puistossa Maisa päätti tunnustaa: "Yllätyin kieltämättä, kun soitit. Luulin tehneeni huonon vaikutuksen sinuun." 

"Päinvastoin, enhän nyt minä tuommoista kukkaa voisi olla pyytämättä ulos", Taneli flirttaili ja painautui lähemmäs naista.

Kummallakin oli oikein hauskaa ja Taneli kertoili naiselle juoruista, joidenka mukaan muunmuuassa Toni Lorula olisi menossa naimisiin. "En kyllä voi jotenkin uskoa tuota", Maisa hämmästeli.

Treffit olivat sujuneet hyvin, mutta suukkoja ei vielä tällä kertaa vaihdettu. He sopivat kuitenkin tapaavansa toisensa pian uudelleen.

Päästyään kotiin Taneli mietti päivän tapahtumia ja tuumi oliko tehnyt oikein lähtiessään treffeille. Maisan kanssa oli ainakin mukava olla ja ei hän tekisi mitään väärää, jos yrittäisi siirtyä eteenpäin elämässään. Timo oli kumminkin oikeassa. Eihän voinut jäädä suremaan Tanjaa eikä edes Cassandraa. Hänen pitäisi alkaa elää.

Herättyään pitkästä aikaa arkeen Taneli alkoikin huomata kuinka paljon heillä olikaan maksamattomia laskuja. Ja kuinka vähissä heidän rahansa oikeasti olivatkaan..

Hän huomasi myös kuinka oli laiminlyönyt roolinsa isänä ja perheen elättäjänä. Koska hän ei käynyt töissä ja maalaaminenkaan ei ollut lähiaikoina sujunut, niin Timo oli alkanut käydä salaa häneltä töissä heti koulun jälkeen tienaamassa rahaa laskujen maksamiseen. Valitettavasti myös sen hintana oli ollut se, että Timo oli väsynyt kaiken aikaa eikä jaksanut panostaa kouluun. Taneli tiesi, että jotain oli tehtävä. Hänen poikansa ei saisi pilata tulevaisuuttaan sen vuoksi, koska hänestä ei olisi elättämään heitä. Nyt olisi aika siirtää ylpeys sivuun.

Niinpä Taneli alkoikin tutkia avoimia työpaikkoja lehdestä. Lopulta hän löysi Tiede-alalta sopivan työn koekaniinina. Enää olisi kerrottava Timolle.

"Olen päättänyt, että siirryn työelämään. Maalaamisella ei enää pärjää ja en halua sinun kuluttavan itseäsi loppuun. Tiedän, että käyt minulta salaa töissä, mutta enää sinun ei tarvitse, koska tästä lähin minä hommaan meille elannon", Taneli kertoi aamiaispöydässä. "Se-sehän on hienoa", Timo vastasi hieman epäluuloisena. Voisiko hänen isänsä oikeasti olla tosissaan?

Lähtiessään kouluun, ei Timo voinut muuta kuin hymyillä. Hän olisi vapaa. Hän saisi viimeinkin omaa vapaa-aikaa eikä hänen tarvitsi murehtia enää raha-asioita kuin aikuinen. Hänen tuntema isä oli tullut takaisin.

Niellen ylpeytensä lopullisesti, Taneli istahti kimppakyytiin ja katsoi samalla poikansa hymyä. Hän tiesi, että oli tehnyt oikein. 



Terhakainen

Tiina oli onnistunut kutsuttua kylään Janus Goottilan pitkän suostuttelun jälkeen. Tiina kehui miehen komeaa ulkonäköä ja kertoi olevansa kovin iloinen Januksen vierailusta. Janus oli oikein otettu nuoren ja kauniin naisen huomiosta. 

Rupatteluhetken jälkeen Tiina lähestyi itsevarmasti vanhusta hymyillen viettelevästi. Janus katsoi naista hiukan hämmentyneenä, mutta hyvillään. Oli pitkä aika, kun hän viimeksi oli tuntenut naisen kosketusta ihollaan.

 "Minäpä käyn valmistamassa meille illallista. Ole kuin kotonasi", Nainen sanoi ja poistui hymyillen keittiöön.

Tiina alkoikin keittää juustosoppaa heille. Normaalisti hän ei kokannut, mutta tilanne oli erityinen ja hänen tuli näyttää miehelle, että hän osasi muutakin kuin vain näyttää hyvältä ja Tiina tiesi, että tie miehen sydämeen kävi vatsan kautta.

Pian he pääsivätkin syömään romanttista illallista."Voi kuinka hyvää ruokaa", Janus sanoi ahmittuaan lautasellisensa. "En olekkaan pitkään aikaan saanut näin hyvää juustosoppaa. Muistan kuinka vaimoni tapasi tehdä tätä."

"Kiitos, tämä onnistuikin paremmin kuin luulin tai siis paremmin kuin yleensä", Tiina sanoi tyytyväisenä. 

Sillä välin, kun Tiina liehitteli miljonääriä niin Niina laittautui ulos. Hän oli päättänyt lähteä ulos tuulettumaan. Kunnon bileet piristäisivät aina.

Niinan päästyä yökerho Arkkuun, hän tapasi siellä kenenkä muunkaan kuin Tonin. He päätyivät tanssimaan kahdestaan hiljaiselle tanssilattialle, mutta se ei menoa haitannut.

Heidän tanssittua tunnin putkeen vaihtoi dj yhtäkkiä hitaan biisin pyörimään. Niinan suureksi yllätykseksi Toni katsahti häneen hymyillen ja otti naisesta kiinni. Laulu oli kaunis rakkauslaulu eikä Niina voinut olla tuijottamatta Tonia tanssiessaan tämän käsivarsilla. Kuinka komea mies olikaan! Ja kuinka miehen kosketuskin saikaan hänen sydämmensä lyömään lujempaa!

Kummankin tanssittua tarpeeksi he suuntasivat yökerhon yläkerrassa olevaan ravintolaan. Toni halusi välttämättä tarjota heille illallisen. Ilta sujui mukavasti, vaikka Niina ei voinut olla miettimättä katsellessaan Tonia, että tunsiko hän jotain vahvempaakin miestä kohtaan. Toni sai hänet hermoilemaan, vaikka yleensä hän oli hyvin itsevarma miesten seurassa.

























Illallisen jälkeen Janus oli niin hyvällä päällä pari päätyikin muhinoimaan sohvalle. "Mennäänkö ylös? Haluan näyttää sinulle jotakin", Tiina sai sanotuksi suudelmien väliltä

Päästyään makuuhuoneeseen Tiina heitti samantien itsevarmasti vaatteet yltään miehen silmien edessä ja Janus jäi tuijottamaan naista hymyillen. "Ai tämäkö sinun piti näyttää?" hän sanoi virnuillen eikä saanut silmiään irti naisen alastomasta vartalosta. "Niin jos sinun sopii, haluaisin kokeilla muutakin", Tiina sanoi iskien silmää ja ja lähestyi miestä, joka ei kavahtanut taaksepäin. 

Myöhemmin petileikkien loputtua Tiina katsahti mieheen, joka jo nukkui ja tunsi voitonriemua. Hän oli onnistunut suunnitelmassaan tähän asti.

Yllättäen Terhakaisille saapui aamuyöllä murtovaras, joka vei heiltä poreammeen

Niina joka oli ollut kuntopyöräilemässä havahtui ääniin ja syöksyi soittamaan polisiin. Varas ei vielä ollut kerinnyt aivan karata, kun poliisi saapui ja syntyikin tappelu.

Valitettavasti varkaalla oli parempi kunto ja tämä pääsikin siksi livahtamaan karkuun. 

Sisaruksilla oli omanlaisensa keinot selviytyä varkaudesta. Tiina sekosi täysin tästä tapahtumasta jo muutenkin heikon rahatilanteen vuoksi ja hetken aikaa hänet pystyi nähdä kerjäämässä tien reunassa simeiltä rahaa. Niina sen sijaan purki järkytystään jatkamalla kuntoilua ja saikin itsensä huippukuntoon.

Aamulla päätti Tiina tunnustaa sisarelleen viime yön tapahtumat. "....ja sitten mä vedin siltä housut pois ja me alettiin hommiin. Se oli ihmeen hyvä ja sen..."
"Hyii, älä vaan kerro tarkemmin! En halua tietää!", Niina kiljahti inhoten."Miten sä ees pystyit mennä noin vanhan miehen kanssa sänkyyn..."

Niina oli saanut työtä haaveilemaltaan urheilu-uralta ja ensimmäinen työpäivä koittikin laama-asun kera.

Tiina oli mietteissään. Hän oli hirveän väsynyt koko ajan ja hänellä oli ollut monta päivää huono-olo ja hänen ruokahalunsakkin oli selvästi kasvanut. Nytkin hän hotki ruokansa muutamassa hujauksessa. Olisiko mahdollista, että hänen suunnitelmansa seuraava vaihe oli jo nyt käynnistynyt? He eivät kyllä olleet käyttäneet ehkäisyäkään. Yhdellä keinolla asia selviäisi.

Tiina odotti Niinaa kunnes tämä tuli töistä ja samantien hän kapsahti sisarensa kaulaan."Olen raskaana...."Tiina vaikersi tietämättä olisiko surullinen vai iloinen. "Mitä? Mutta sehän on kiva kuulla. Tätähän sä halusitkin vai halusitko?" Niina kysyi. "Halusin, mutta en tiedä teenkö siltikään varmasti oikein", Tiina tunnusti epäröiden.

Tiina tosiaankin alkoi huomata mahansa kasvavan. Hän ei tiennyt vieläkään tekikö oikein, mutta nyt oli myöhäistä enää katua.

Nyt kun maha alkoi näkyä oli tullut aika kertoa vauvan isälle. Hän oli pyytänyt miehen kylään ja tiskasi hermostuneena astioita odotellessaan tätä. Mitenkä hän reagoisi? Tuskin mies nyt omaa lastaan hylkäisi kuitenkaan. Niin, varmasti hän ilostuisi vain tiedosta.

Miehen saavuttua kylään Tiina päätti heti tunnustaa: "Janus kulta, kutsuin sinut tänne, koska halusin kertoa, että odotan sinulle lasta." Janus hiljeni ja alkoi tuijottaa naista, jonka hymy hyytyi vähitellen. "Mitä?!! En minä voi enää saada lapsia. Olen vanha emmekä me ole edes naimisissa!!" Janus huudahti järkyttyneenä saadessaan äänensä takaisin.

Sen jälkeen Janus otti jalat alleen ja lähti juoksemaan pois, Tiinan juostessa hänen perään. "Janus kiltti odota! Älä jätä minua yksin!" nainen huusi itkuisasti. Janus oli kumminkin jo liian kaukana.

"Mitä olenkaan tehnyt? Mikään ei sujunut suunnitelman mukaan! Januksen piti hyväksyä tämä ja naida minut sen vuoksi, eikä jättää minua yksin tämän ipanan kanssa!" Tiina kuiskasi itsekseen ja antoi jalkojensa pettää maahan . Vasta puolen tunnin päästä hän sai tarpeeksi voimaa nousta ylös.

Tietämättömänä siskonsa ahdingosta Niina oli tuonut työkaverinsa Jutta Röyhkän mukanaan töistä, jonka kanssa he juorusivat Kaunialan tapahtumista oikein olan takaa. 

"Siis mitä!!?" Niina sanoi ihmeissään. "Se vaan siis lähti jättäen sut sanomalla, ettei sen kuulu enää saada lapsia ja teidän pitääs olla naimisis? Ihme sika!" 

"Jep...Mitä mä nyt sit teen tämän kanssa? Ei musta oo äidiksi, mutten voi tehdä aborttiakaan, koska raskaus on liian pitkällä", Tiina sanoi epätoivoisena. 

"Sun pitää kai sit vaan kasvattaa se lapsi. Mut mä lupaan auttaa sua niin paljon kuin voin", Niina lupasi. Tiina vain nyökkäsi antautuneena.

***

Niina oli lähtenyt raskaan työviikon jälkeen kaupungille juhlimaan. Päästyään hiljaiselle baaritiskille Hän tilasi parit siiderit ja veti juomat yhdellä kulauksella kurkkuunsa. Baaritiskin toinen asiakas, joka oli jo selvästi jonkin verran enemmän juonut kuin hän, silmäili naista kiinnostuneena. Niina päätti olla kuin ei olisi nähnyt miestä.

Miehen ignooraaminen ei kuitenkaan auttanut asiaa, vaan päinvastoin innosti miestä lähestymään Niina entisestään. "Mittää noin nätti tyttö tegee ygsin baarissa? Sä oot liian kuuma tämmösiin baareihi" tumma mies sopersi omasta mielestään vihjaavasti. "Niinpä, tommoinen kunnon babe.", huikkasi toinen mies baaritiskiltä ja iski silmää naiselle.

 "Minä olin kyllä juuri lähdössä", Niina vastasi viileästi ja kääntyi lähtiäkseen, törmäten punatukkaiseen mieheen.

"Oih anteeksi", Niina sopersi katsahtamatta mieheen. "Ei se mitään ,mutta voi älä nyt vielä lähde. Kyllä täältä parempaakin seuraa löytyy kuin nuo kaksi hyypiötä", Mies sanoi hymyillen. "Olen muuten Tapio."
"Kiva tavata, minä olen Niina. Mutta en oikein tiedä viitsinkö jäädä", Niina sanoi vilkaisten baaritiskillä istuvia miehiä, jotka edelleen vilkuilivan häntä ehkä liiankin selvästi. "No Niina, älä noista miehistä huoli, minä voin taata, etteivät he häiritse sinua enää tänään", Tapio vastasi edelleen hymyillen. 
"No sitten, eiköhän se sovi."

Niinpä Niina ja Tapio viettivät aikaa jutellen ja drinkkejä juoden ja Niina huomasi viihtyvänsä miehen seurassa. Ja olihan mies komeakin, vaikka olikin häntä vanhempi. Jossain välissä hän huomasi olevansa hyvin lähellä miestä, kun Tapio ehdotti tanssilattialle suuntaamista.

Niinan kumotessa vielä muutaman rohkaisuryypyn alkoi tanssilattiakin tuntua omalta. He tanssivat innoissaan bilelattialla, joka oli ihmeen täynnä. Yksi hyypiömiehistäkin oli löytänyt seuraa. Niinan päässä alkoi pyöriä jo sen verran juoduista drinkeistä, että maailma ei näyttänytkään enää niin selvältä.

Lopulta Niina ja Tapio päätyivät suutelemaan keskelle tanssilattiaa. Muu bileväki ei sitä edes tuntunut huomaavan, kun taas suuteleva pari näki vain toisensa.

Valomerkin jälkeen Niina ja Tapio olivat päätyneet Niinan kotona sänkyyn, jossa päädyttiin suutelua pidemmälle tasolle. 


***

Seuraavana aamuna Tiina oli heräilemässä, kun tunsi äkillisen potkun mahassaan. "Huii, sehän on potkii!" Tiina kiljaisi riemuissaan.

Myös Niina oli herännyt yksin sängystään. Hän tunsi kovaa päänsärkyä. Mitenkä hän kotia oli päätynyt ja vielä lähes alasti? Niina yritti muistella eilistä iltaa, mutta hänen mieleensä ei tullut muuta kuin punatukkainen mies. He olivat jutelleet ja tanssineet ja ja olivat he tainneet suudellakkin loppuyöstä jonkin verran? Oliko hän tuonut miehen kotia asti vai oliko hän lähtenyt yksin kotia? Päänsäryn vain voimistuessa Niinan oli myönnettävä, ettei hän muistanut. Miehen nimi oli ollut Tapio, mutta muuta hän ei tiennyt.

Niinan kerrottua eilisen muistikuvistaan siskolleen oli Tiinalla nauramista. "Vai, että et tiiä menikkö tuntemattoman kanssa sänkyyn,heheh. No on sulla ollut ainakin kivempaa kuin mulla. Raskaus ei oo mitää herkkua", Tiina sanoi. "No ei varmasti.Mut ei tääkään kun nyt on kauhee krapula. Mut ethän varmasti nähny ketään lähtevän meiltä yöllä tai aamulla?" Niina varmisti siskoltaan. "En minun mielestä, tosin oon nukkunu lähes koko yön heräämättä, joten voihan olla, että se tyyppi olis lähteny kummankaan huomaamatta ", Tiina vastasi

Niinan lähdettyä krapulaisena töihin, jäi Tiina miettimään elämäänsä. Hänen siskonsa oli menettänyt muistinsa ja oli mahdollisesti pelehtinyt tuntemattoman miehen kanssa. Ja hän itse oli raskaana miehelle, joka hylkäsi hänet ja hän joutuisi kasvattaa lapsen yksin, jota ei olisi ilman miestä edes halunnut...Minkälaiset sisarukset he oikein olivatkaan? Onneksi vanhemmat eivät sentään olleet enää näkemässä heidän sotkujaan...


Tässä olikin a-osa, joka oli pidempi kuin tuleva b-osa, mutta halusin välttämättä katkaista juuri tähän kohtaan ;) Niinan ja Tapion jutun keksin oikeastaan ihan vanhingossa, koska heillä oli kolme salamaa, kun he tapasivat enkä voinut olla käyttämättä tilaisuutta..;D 
En osaa sanoa, koska b-osa ilmestyy, koska minulla on vieläkin tässä syyskuun aikana yo-kirjoituksia, joihinka yritän lukea, mutta katsotaan =) Kommentteja? :)