Osa 7: I knew you were trouble

Täällä viimeinkin parin kuukauden tauon jälkeen. Venyi vähän liikaa osassa, mutta syytä tähän olivat elämänmuutos, pääsykokeet, sairastuminen sekä ylioppilaaksi pääsy! :)  Nyt kuitenkin pääsette osan pariin! Niin ja varoitus osa sisältää hiukan alastomuutta ja rankempia tapahtumia, joten lukeminen omalla vastuulla! 


Viime Haaveisten osassa Taneli suri edelleen edesmennyttä vaimoaan. Kuitenkin kuultuaan, että uusi ihastus Cassandra Goottila oli menossa naimisiin toisen kanssa, päätti Taneli ryhdistäytyä ja siirtyä eteenpäin elämässään. Hän oli treffeillä naapuri Maisan kanssa ja hankki töitä tiedealalta, jottei hänen poikansa Timo joutuisi enää käydä töissä. Timo vietti aikaa tyttöystävänsä kanssa ja riemastui kun Taneli viimeinkin otti vastuuta ja muuttui taas isäksi, joka hän ennen Timon äidin kuolemaa oli ollut.

Taneli oli viihtynyt työpaikallaan paremmin kuin hän olisi uskonut. Hän oli tutustunut työkavereihinsa ja oli kutsunut yhden heistä kyläänkin töiden jälkeen. Miehet tulivat hyvin juttuun ja Tanelista oli mukava huomata, että hänelläkin oli pitkästä aikaa omanikäistänsä juttuseuraa.

Myös Timo oli tutustunut uusiin ihmisiin koulussa. Jätettyään entisen työnsä, Timolle jäi enemmän vapaa-aikaa, niin hän pystyi viettämään aikaa kaveriensa kanssa. Pentti oli vasta pari kuukautta sitten siirtynyt samaan kouluun kuin hän ja vaikka poika olikin häntä muutaman vuoden nuorempi, niin heillä oli hauskaa keskenään. "Oon niin kade ku sulla on tyttöystävä", Pentti sanoi. "Mäkin haluaisin jo löytää jonkun tytön. Veljelläkin kun on tyttöystävä ja harmittaa välis nähdä niitä yhdessä, kun itellä ei oo ketään." 
"No varmasti harmittaa, mut ei pahalla mutta en kyllä vieläkään ymmärrä miksi Anneli edes on veljes kanssa. Mutta on näitä kummallisempiakin pareja. Oon kyllä muute suoraan sanoen ihmetelly, että kuinka sä et oo viel löytäny ketään vaikka veljes on löytäny", Timo mietti."No veli osaa puhua tytöille joten kai siksi, mutta mä taas en oikee osaa puhua niille", Pentti myönsi virnistäen. "Ne on aina laumoissa ja kikattaa hirveesti, niii kuinka niitä ny uskaltais lähestyä, syövät pian elävältä."

Pojat päättivät vielä potkia palloa, kun Taneli huomasi pojat aikeissaan maksaa laskut, joihin heillä viimeinkin oli tarpeeksi rahaa.

Maksettuaan laskut Taneli katsahti poikia ja hymyili onnellisena. Onneksi Timolla oli kavereita, oli ollut hänen elämänsä paras päätös hankkia oikea työpaikka, jotta Timo saisi vielä hetken aikaa elää ilman suurempia vastuita.

Aluksi työhön herääminen aikaisin aamulla oli ollut raskasta, kun Taneli oli tottunut siihen, että taitelijana hän oli saanut herätä, koska itse haluaa. Nopeasti hän oli kuitenkin tottunut siihen, sillä loppujen lopuksi hän piti työstään tieteen alalla ja hän muistutti myös joka päivä itseään, että teki kaiken sen poikansa paremman elämän vuoksi.

Taneli oli pyrkinyt näyttämään kaikille, että hän pärjäisi. Aamuisin hänellä oli tapana kysellä kuulumisia poikansa elämästä, mitä näytti ilahduttavan, kun isää oikeasti kiinnosti nykyään hänen elämänsä. Äidin kuoltua, kun Taneli oli usein ollut hyvin sulkeutunut ja välinpitämätön eikä täm ollut tiennyt poikansa elämästä oikeastaan mitään.

Silti Taneli ei unohtanut arjen keskellä kuollutta vaimoaan Tanjaa, vaan kävi joskus poikansa huomaamatta itkemässä tämän haudalla. Tanja tulisi kuitenkin aina olemaan hänen ensirakkautensa ja elo ilman tätä tuntui joskus tyhjältä.

Onneksi Tanelilla oli myös työn ja poikansa lisäksi muutakin ajateltavaa. Taneli tapaili Maisaa nykyään hyvinkin säännöllisesti, muttei vielä tiennyt oliko se ihastusta suurempaa.

Taneli oli pyytänyt tällä kertaa Maisan luokseen. Nainen oli hänestä viehättävä, sosiaalinen, huomaavainen, ja energinen. Hyvin erilainen kuin aikaisemmat naiset mihin hän oli aiemmin ollut ihastunut.

Tällä kertaa Taneli oli päättänyt grillata naiselle. Maisa innostui hyvinkin nopeasti ehdotuksesta niinkuin tällä tapana olikin.

Nostettuaan hodarit lautaselle grillistä otti Maisa Tanelia kädestä ja katsoi miestä. "Minulla on hyvä olla sinun kanssasi", Maisa sanoi hymyillen. "Niin minunkin sinun kanssassi", Taneli vastasi kuten kuului ja he suutelivat silloin toisiaan ensimmäistä kertaa.

Tanelin uppoutuessa ajatuksiinsa Maisan yksinpuhellessa taustalla, hänestä tuntui niin kuin jotain olisi puuttunut. Hän ei tiennyt mikä, mutta jokin... Tanjan ja Cassandran kanssa hän oli aina tuntenut jotakin enemmän ja oli ollut kiinnostuneempi heistä itsestään kuin Maisasta. Hän ei edes jaksanut keskittyä naisen puheisiin kunnolla, eikä se näyttänyt edes vaivaavan tätä.

Silti Tanelinkin oli keskeytettävä mietintänsä, kun Maisa kehaisi miehen hodareita. Harva nimittäin oli koskaan kehunut hänen ruokaansa. Yleensä, kun hän onnistui vain polttamaan kaiken.

"Tiedätkö olen tässä ajatellut, että olisiko meidän aika viedä suhteemme astetta pidemmälle?" Maisa vihjaisi jonkin ajan kuluttua ja hiveli miesystävänsä kättä. "Kyllä minusta olisi sen aika", Taneli tuumasi virnistäen ja nousi samantien jättäen loput hodaristaan lautaselle ja suuntasi naisen kanssa kiiresti ylös.

Yläkerrassa tunnelma tiivistyi entisestään. Tanelia hiukan jännitti, sillä hän oli ollut elämänsä aikana vain yhden naisen kanssa. Hän ei kuitenkaan sitä myöntänyt Maisalle, joka nyt katsoi häntä niin kiihkeästi.

Tanelin huoli olikin täysin turhaa ja he jäivät lopuksi vielä tyytyväisinä makoilemaan sänkyyn.

Maisa ei kuitenkaan vielä ollut jäänyt yöksi, sillä tällä oli ollut varhainen herätys seuraavana aamuna. Tanelia se ei kuitenkaan haitannut, sillä hän ei ainakaan vielä ollut niin vakavissaan Maisan suhteen, että olisi halunnut naisen viereensä nukkumaan.


****

Tanelin oli taas aika lähteä töihin. Hän olikin pärjännyt erittäin hyvin tieteen-alalla ja saanut ylennyksiä ja työskenteli nyt tutkijana.

Ei Tanelilla silti pelkästään hyvin mennyt, sillä jostain syystä Tanjan haamu oli alkanut kummitella hänelle siitä lähtien, kun hän ja Maisa olivat suudelleet ensimmäistä kertaa. Mies olikin saada sydänkohtauksen, kun entisen vaimon haamu yhtäkkiä taas kerran säikäytti hänet.

Tämä toistui monina iltoina ja lopulta Taneli ei enää kestänyt. "Mitä sinä tahdot minusta? Sinä olet kuollut! Et sinä voi olla siinä!" Taneli huudahti järkyttyneenä ja palasi takaisin sisään.

Nämä entisen vaimon öiset vierailut olivat jättäneet Taneliin omat jälkensä ja hän oli tavallista säikympi pimeän tultua eikä suostunut astua jalallaankaan ulos. Hän ei vain ymmärtänyt, miksi Tanjan haamu vainosi häntä.


****

Timo oli ollut näin onnellinen viimeksi ennen hänen äitinsä kuolemaa. Hänellä meni nyt hyvin tyttöystävän kanssa ja koulussa, eikä hänen tarvinnut enää huolehtia isästään ja laskuista.

Yksi asia silti mietitytti Timoa. Nimittäin Leena vaikutti olevan hyvin haluton etenemään pidemmälle, sillä he eivät olleet vielä kertaakaa päätyneet sänkyyn. Timo oli monesti halunnut ja välillä oli vaikuttanut, että Leenakin olisi halunnut, mutta aina tämä oli keksinyt jonkun tekosyyn. Ei se muuten Timoa häirinnyt, mutta hän pelkäsi, ettei Leena halunnut siksi, koska ei pitänyt häntä tarpeeksi haluttavana ja se vaikutti hänen itsetuntoonsa.

Timo olikin päättäyt kysyä asiasta Leenalta itseltään ja pyysi tytön kylään.

Kuitenkin pitäessään tyttöystäväänsä kainalossa, ei hän voinut pilata hetkeä kyselemällä kiusallisista asioista. Hän tunsi olonsa niin hyväksi pitäessään omaa kaunotartaan lähellään ja näki Leenankin hymyilevän.

Timo päättikin kysymyksen sijaan kokeilla uudestaan, jos Leena nyt olisi sillä tuulella, joten pari päätyin muhinoimaan sohvalle.

Timo johdattikin tyttöystävänsä sängylle ja suuteli tätä kiihkeästi. Kuitenkin Timon yrittäessä ottaa tytön vaatteita pois, tajusi Leena mitä poika halusi. "Odota. Mä en nyt voi", Leena sanoi ja nousi istumaan.

"Mitä mikset? Musta tuntuu, että sä haluat aivan yhtä paljon kuin mäkin tai sit mä en vaa ymmärrä naisia", Timo vastasi hieman loukkaantuneena. "Kyllä mä haluan, mutta mä en vaan voi", Leena yritti selittää.

"Okei mä ymmärrän, ei tartte valehdella. Mä en oo susta seksikäs ja sen takia sä et ikinä halua edetä pidemmälle", Timo sanoi masentuneena. "Olisit sanonu heti, niin sun ei tarttis kärsiä mun kanssa." 
"Muru älä nyt viitti tommoista puhua. Sä tiiät etten halua ketään muuta ku sut", Leena vastasi surulisena.
"Enkä tiiä, sä valehtelet mulle. Normaalit parit tekee sitäkin, mutta sä et halua mua ilmiselvästikkää", Timo jatkoi uskomatta tyttöystävänsä sanoihin. 

























"Ehkä sun on parempi lähteä, kun et sä halua olla mulle rehellinen", Timo sanoi ja käänsi selkänsä Leenalle. "Timo älä, tää ei johdu susta vaan musta! Sussa ei oo mitään vikaa", Leena sanoi itkuisella äänellä. "Mä kerron sulle kaiken, kunhan et enää ikinä ajattele tolla tavoin."
"Hyvä on", Timo sanoi ja palasi sängylle istumaan.

"Se johtuu mun menneisyydestä. Se tapahtui monta vuotta sitten, ennen kuin tunsin sut", Leena sanoi ja aloitti kertomaan tarinaa.


3 vuotta sitten:

Olin silloin vielä yläasteella. Minua pidettiin ujona ja hiljaisena tyttönä, jolla ei ollut ystäviä. Siskoni taas kaikki tunsivat, minä en ollut kukaan. Silloin minua ei kuitenkaan vielä niin kiusattu, vaan sain olla omissa oloissani. Olin ulkomuodoltani kuin kuka tahansa, mutta eräs päivä muutti minua ja elin sen päivän jälkeen koko lopun yläasteajan ja suurimman osan lukioajastani helvetissä, ennen kuin tapasin sinut.

Olin silloin kuten jokainen teini-ikäinen ja minäkin ihastuin. Hän oli luokassa lähelläni enkä voinut olla välillä olla katsomatta häntä. Hän oli koulun kapinallisin ja suosituin jätkä, Mark. Tiesin etten ollut ainoa, joka ajatteli niin, sillä jokainen luokkani tyttö kuolasi häntä. Hän oli saavuttamaton ja tiesin, ettei minulla olisi häneen mitään mahdollisuuksia, ikinä.

En silti saanut häntä mielestäni. Olin häneen syvästi ihastunut, vaikka en tuntenut häntä ollenkaan. Luulin ettei hänenlaisensa koskaan edes vilkaisisi minua ja se teki minut surulliseksi.

Kuinka sitten yllätyinkään, kun eräänä päivänä kulkiessani hänen ohitseen koulussa, hän katsoi minua hymyillen. En ollut uskoa, että hän huomasi minut.

Sen jälkeen aloin huomata, että välillä hän katsoi minua luokassa. En ollut uskoa tuuriani. Että koulun suosituin jätkä oikeasti katseli minua, että joku oikeasti huomasi minut! En voinut olla hymyilemättä joka kerta, kun tunsin hänen katseensa minussa.

Olisinpa vain silloin tiennyt, miksi hän oikeasti minua katsoi. Että hän ei oikeasti katsonut minua, kuten ihastunut katsoo toista. En kuitenkaan tiennyt ja koska olin ihastunut hölmö, luulin hänenkin tuntevan samoin kuin minä. Kuinka väärässä olinkaan...

Muistan kuinka yllätyin, kun Mark tuli ensi kertaa juttelemaan minulle ja kertoi pitävänsä minusta. Olin silloin hämmentynyt, mutta iloinen koska olin itse ollut häneen ihastunut jo kauan. Se kaikki oli kuin unelmieni satua, jota en ollut uskovani kokea.

Aloimme tapailla salassa. Tai tapailulla tarkoitan sitä, että silloin tällöin muiden näkemättä hän vietti pienen hetken koulussa kanssani. Yritin joskus ehdottaa, että olisimme nähneet koulun ulkopuolellakin, mutta hän vetosi kiireiseen vapaa-aikaansa, minkä hyväuskoisena tietenkin uskoin. Olin nimittäin rakastumassa häneen, vaikka silloin en edes tiennyt mitä rakkaus oli, toisin kuin nyt.

En edes koskaan ajatellut, ettei hän olisi ollut vakavissaan kanssani. Olin vain niin täysin hänen pauloissaan ja niin onnellinen pienistäkin hetkistä, jonka saatoimme yhdessä viettää salaa maailmalta.

























Ja kun hän oli saanut liehiteltyä minua tarpeeksi, hän ehdotti jotain, mistä en voinut tyhmyyksissäni kieltäytyä.

Hän vei minut koulun jälkeen koulun nuorisotiloihin, jossa ei ollut siihen aikaan enää ketään. Päästyämme huoneeseen hän suuteli minua himokkaasti, vaativana ja alkoi riisua paitaa yltäni ja minä annoin hänen tehdä niin. Olin luvannut hänelle, että tekisin sen hänen kanssaan ensimmäistä kertaa. Silloin olisin suostunut mihinkä tahansa, mitä hän olisi halunnut tai tehnyt mitä vain hänen vuokseen. Ja hän tiesi sen...

Ollessamme enää vähillä vaatteilla aloin hiukan pelätä sitä, mitä siitä seuraisi, mutta en kuitenkaan antanut sen näkyä. Uskoin sokeasti, että hän halusi tehdä sen kanssani rakkaudesta.

Ja kun makasimme lattialla ja hän aloitti, tuijotin häntä lasittunein silmin ja tunsin kipua. Hänen katseensa muuttui yhtäkkiä ilkeäksi virnistykseksi, kun hän otti minusta kiinni tiukemmin etten karkaisi. Siinä samassa minulle valkeni totuus ja oma tyhmyyteni. En osannut edes vastustella, niin lamaantunut olin.
























Ja kun viimeinkin hän lopetti ja päästi minut pois, juoksin hädissäni alasti vessaan. Tunsin silloin sydämeni särkyvän ja olin hyvin järkyttynyt. Kuinka olin saattanut ajatella, että hän olisi halunnut mitään muuta kuin viedä neitsyyteni ja käyttää minua hyväkseen? En ollut merkinnyt hänelle mitään.

Kun sain lopulta itseni jotenkin kasaan ja olin lähdössä kotiin, niin Mark oli odottamassa minua. Hän myönsi ilkeästi, että hän oli lyönyt vain vetoa kaverinsa kanssa, että pystyykö hän viedä minulta neitsyyden ja hän oli voittanut vedon. Olin vihainen, mutta niin särkyneessä tilassa en silti saanut sanottua hänelle mitään, vaan juoksin itkien kotiini.

Ja kun palasin kouluun vasta muutaman viikon päästä tapahtuneesta, niin huomasin kaikkien kuulleen tapahtuneesta. Ja minä kun olin luvannut itselleni, etten ikinä kertoisi kellekkään siitä. Valitettavasti Mark ei ollut luvannut mitään, joten kaikki tiesivät. Tosin he eivät tienneet totuutta millainen tunteeton ja kylmä simi Mark oli. Mark oli väittänyt kaikille, että minä olin ollut niin rakastunut häneen, että olin tarjonnut itseäni hänelle ja hän oli suostunut, koska harvoin sitä neitsyetä pääse panemaan...Sen lisäksi hän oli vielä kertonut yksityiskohtia seksistä ja vartalostani. 

Siitä lähtien minua kiusattiin. Minua pidettiin huorana ja haukuttiin toinen toistaan pahemmilla nimityksillä ja keksittiin mitä hirveimpiä juoruja lisää. Monet jätkät ahdistelivat minua ja yrittivät saada sänkyyn heidän kanssaan, koska suostuin kuulemma tekemään mitä tahansa siellä. Se kaikki muutti minua ja sen perusteella minusta tuli tyttö, mikä nyt olen. Kannoin sitä tuskaa sisälläni monta vuotta, kertomatta kellekään ennen sinua...


****
Nykyaika:

"Ja nyt varmaan ymmärrät miksi en pysty siihen kanssasi", Leena sanoi hiljaa ja tuijotti tuskaisena kattoa. Timo ei järkytykseltään osannut sanoa heti mitään. "Mi-minulla ei ollut aavistustakaan", Timo sanoi kauhuissaan. Hänen tyttöystävänsä oli joutunut kärsiä niin paljon elämässään eikä hän ollut tiennyt. Ja sitten hän oli vielä ehdottanut seksiä, vaikka Leenaa oli käytetty hyväkseen... Millainen idiootti hän oikein oli! "Anna anteeksi kulta, en olisi saanut, kun olet tuollaista joutunut kestämään!"Timo sanoi tuskissaan. "Ei se mitään et voinut tietää", Leena vastasi itkua pidätellen.

"Tule tänne muru, tiiän että oli varmaa raskasta puhua tuosta, mutta kiitos että kerroit, niin ymmärrän sinua paremmin. Ja ei meidän tarvitse sänkypuuhia kokeilla ennen kuin sä pystyt siihen.", Timo sanoi. "Rakastan sua", hän jatkoi ja halasi Leenaa, joka purskahti itkuun. "Mäkin rakastan sua."

Illallisella oli hiljaista. Taneli oli vielä töissä ja Timo ja Leena kumpikin olivat hiljaa syödessään ja erityisesti Timo mietti kuulemaansa. Hän tunsi suurta raivoa sitä jätkään kohtaan, joka oli ollut niin julma Leenalle. Hän halusi koskaa tälle, lyödä tuolta tajun kankaalle tai tehdä jotain mikä satuttaisi sitä jätkää yhtä paljon kuin Leenaan oli sattunut.

Ennen nukkumaanmenoa pari vielä kuherteli keskenään. "Tiiäkkö, mä haluan tehä sen sun kanssa nyt", Leena kuiskasi Timolle yllättäen. "Mitä? Oikeastikko? Mutta mä luulin, ettet sä vielä pysty?" Timo kuiskasi takaisin yllätyneenä. "Niin mäkin luulin, mutta mun olo helpottui, kun sain kerrottua sulle kaiken ja musta tuntuu, että mä sittenkin pystyn ja haluan tehä sen sun kanssa", Leena kuiskasi hymyillen. "No sitten, kokeillaan varoen", Timo kuiskasi hymyillen hellästi ja suuteli tyttöään. 

****

Lopuksi kumpikin makasi peiton alla alasti. Se oli ollut heidän ensimmäinen yhteinen kertansa. Ennen kuin Leena painoi silmänsä kiinni, hänen oli pakko katsoa taakseen, että Timo oli varmasti siinä. Timo huomasi tämän ja kuiskasi: "Ei hätää, mä en ikinä hylkää sua."

"Oon aina ja ikuisesti tässä sun turvana", Timo kuiskasi ja otti rakkaansa kainaloon, Leenan sulkiessa hymyillen silmänsä.


Sainpas tämäkin vaan kirjotettua tässä kuumeessa loppuun :D Osassa oli Leena aika näkyvässä roolissa, mutta tuskin se haittaa ketään. Halusin kuitenkin paljastaa Leenan menneisyyttä ja sitä kuinka hänestä oli tullut sellainen minkälainen hän nyt oli. Ja Haaveisten osaan tämä mahtui hyvin. Kelle muulle Leena olisi paljastanut salaisuutensa kuin poikaystävälle ;) Mutta lupaan ensi osan tulevan nopeampaa! Haluaisin myös mainostaa uutta simsprojektiani, sillä aloitan toisen simstarinan Kaunialan elämää -tarinan rinnalle! Siitä voitte käydä lukemassa täällä. Mutta nyt kertokaapa mielipiteenne osasta! :)